Niin se vaan on, että tietyt asiat toistuu uudestaan ja uudestaan vaikka aika muuttuu ja kulkee eteenpäin. Tänään klo 6.56 Anninen kipitti herättämään kummitädin, joka oli tullut yökylään. Silloin, kun minä ja siskoni oltiin lapsia, niin herätimme myös aamu-unisen kummitädin klo 6.00 (huom! nykylapset heräävät tämän aamuisen perusteella 56 minuuttia myöhemmin, kehitystä siis tapahtuu).

Myös Donna piti parhaansa mukaan yövieraasta huolta. Se kävi vähintään 100 kertaa tarkistamassa hyvinvointini ja samalla höyrytti (=läähätti) naamalleni ja lipaisi kilometrin pituisella kielellään joko naamaa tai varpaita.

Mainioita vesseleitä! :)